Alternative content

Ehdokaskartta 2011

Mikä?

Vasemmalla näet ehdokaskartan, josta voi olla apua oman ehdokkaan löytämisessä.

Ehdokkaat levittyvät kartalle mielipiteidensä mukaan. Mitä lähempänä ehdokkaat ovat toisiaan kartalla, sitä lähempänä ehdokkaiden vastaukset ovat toisiaan Helsingin Sanomien vaalikoneessa.

Aluksi ehdokkaat on väritetty puolueen mukaan (ks. Perustiedot), mutta voit vaihtaa väritystä koskemaan mitä tahansa vaalikonekysymystä klikkaamalla "Siirrä värit kartalle" -nappia. Voit myös rajata ehdokkaista mieluisimmat valitsemalla kysymysten vastauksista itsellesi sopivat.

Ehdokaskartan avulla voit tarkastella esimerkiksi puolueiden välisiä tai sisäisiä eroja.

Miten?

1. Valitse allaolevasta listasta vaalipiirisi.

2. Rajaa näytettäviä ehdokkaita valitsemalla vaalikonekysymyksistä tai perustiedoista edellyttämäsi mielipiteet ja ominaisuudet.

3. Äänestä!

Kuka?

Tämän ehdokaskartan on toteuttanut Antti Kangas yhteistyössä Data Rangers Oy:n kanssa. Kartalla näytettävät tiedot perustuvat Helsingin Sanomien vaalikoneen vapaasti julkistettuun dataan. Samaan avoimeen tietoon perustuu myös esimerkiksi tämä sovellus.

Vaalikonetiedot on julkaistu Creative Commons Nimeä-epäkaupallinen-tarttuva 3.0 -lisenssillä.

Tekijät eivät vastaa tietojen oikeellisuudesta.

contact@anttikangas.fi

www.datarangers.fi

Vaalipiiri

Perustiedot

Puolue

Siirrä värit kartalle
 

IPU

 

 

KOK

 

 

KTP

 

 

KA

 

 

M2011

 

 

PS

 

 

PIR

 

 

RKP

 

 

KESK

 

 

SKP

 

 

KD

 

 

SEN

 

 

SDP

 

 

STP

 

 

Niskanen

 

 

Kotajärvi

 

 

Korhonen

 

 

Helminen

 

 

Valjakka

 

 

Marttunen

 

 

Lönnroth

 

 

Laajola

 

 

Nikoskinen

 

 

Salminen

 

 

Simonen

 

 

VP

 

 

VAS

 

 

VIHR

 

 

Yl-Sit

 

Ikä vaalipäivänä

Siirrä värit kartalle
 

18-25

 

 

26-35

 

 

36-45

 

 

46-55

 

 

56-65

 

 

66-

 

Sukupuoli

Siirrä värit kartalle
 

Nainen

 

 

Mies

 

Sitoutumaton

Siirrä värit kartalle
 

Ei

 

 

Kyllä

 

Maakunta

Siirrä värit kartalle
 

Uusimaa

 

 

Pirkanmaa

 

 

Etelä-Pohjanmaa

 

 

Pohjois-Karjala

 

 

Varsinais-Suomi

 

 

Itä-Uusimaa

 

 

Päijät-Häme

 

 

Kymenlaakso

 

 

Etelä-Karjala

 

 

Pohjois-Savo

 

 

Keski-Suomi

 

 

Pohjanmaa

 

 

Etelä-Savo

 

 

Satakunta

 

 

Lappi

 

 

Pohjois-Pohjanmaa

 

 

Kanta-Häme

 

 

Kainuu

 

 

Keski-Pohjanmaa

 

Koulutustaso

Siirrä värit kartalle
 

Tutkijakoulutus

 

 

Ylempi korkea-aste

 

 

Alempi korkea-aste

 

 

Opistoaste

 

 

Lukio/ammattikoulu

 

 

Perus/keskikoulu

 

 

Kansakoulu/alle

 

Kunnanvaltuutettu

Siirrä värit kartalle
 

Ei

 

 

Kyllä

 

Kansanedustaja

Siirrä värit kartalle
 

Ei

 

 

Kyllä

 

Europarlamentaarikko

Siirrä värit kartalle
 

Ei

 

 

Kyllä

 

Kysymykset

Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?

Siirrä värit kartalle
 

Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.

 

 

Tuloeroja on kavennettava lievästi.

 

 

Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.

 

 

Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.

 

 

Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.

 

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

Siirrä värit kartalle
 

Ei.

 

 

Kyllä.

 

Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

Siirrä värit kartalle
 

Ei.

 

 

Kyllä.

 

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?

Siirrä värit kartalle
 

Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.

 

 

Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.

 

 

Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.

 

 

Säilytetään nykytilanne.

 

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?

Siirrä värit kartalle
 

Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.

 

 

Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.

 

 

Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.

 

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63-68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni

Siirrä värit kartalle
 

laskea.

 

 

pitää nykyisellään.

 

 

nostaa vuodella.

 

 

nostaa usealla vuodella.

 

Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?

Siirrä värit kartalle
 

Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.

 

 

Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.

 

 

Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.

 

 

En käyttäisi mitään näistä.

 

 

Ottaisin käyttöön nämä kaikki.

 

Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?

Siirrä värit kartalle
 

Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.

 

 

Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.

 

 

Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.

 

 

Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.

 

 

Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.

 

Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

Siirrä värit kartalle
 

Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.

 

 

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen

 

 

Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta

 

 

Puolustusmäärärahojen leikkaaminen

 

 

Yritystukien leikkaaminen

 

 

Maataloustukien leikkaaminen

 

 

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen

 

 

Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen

 

 

Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen

 

 

Jokin muu

 

Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?

Siirrä värit kartalle
 

Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.

 

 

Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.

 

 

Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.

 

 

Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.

 

 

Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.

 

 

Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.

 

Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?

Siirrä värit kartalle
 

Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.

 

 

EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.

 

 

Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.

 

Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

Siirrä värit kartalle
 

Pääomatuloveroa.

 

 

Palauttaisin varallisuusveron.

 

 

Arvonlisäveroa.

 

 

Ansiotuloveroa.

 

 

Energiaveroja.

 

 

Kiinteistöveroa.

 

 

Yritysveroa.

 

 

Ei ylipäätään verojen korotuksia.

 

 

Ei mitään näistä.

 

Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)

Siirrä värit kartalle
 

Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).

 

 

Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).

 

 

Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).

 

 

Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).

 

 

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).

 

 

Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).

 

 

En mitään näistä.

 

Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?

Siirrä värit kartalle
 

Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.

 

 

Säilyttää nykyisellään.

 

 

Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.

 

 

Poistaa kokonaan.

 

Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

Siirrä värit kartalle
 

Ei.

 

 

Kyllä.

 

Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?

Siirrä värit kartalle
 

Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.

 

 

Nykykäytäntö on hyvä.

 

 

Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.

 

 

Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.

 

 

Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.

 

Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?

Siirrä värit kartalle
 

Ei koskaan.

 

 

Ei alkavalla vaalikaudella.

 

 

Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.

 

 

Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.

 

 

Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.

 

Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?

Siirrä värit kartalle
 

Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.

 

 

Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.

 

 

Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.

 

 

Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.

 

Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Siirrä värit kartalle
 

Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.

 

 

Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.

 

 

Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.

 

Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?

Siirrä värit kartalle
 

Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.

 

 

Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.

 

 

Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.

 

 

Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.

 

 

Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.

 

Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?

Siirrä värit kartalle
 

Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.

 

 

Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.

 

 

Aselaki on nyt hyvä.

 

 

Aselakia pitäisi lieventää.

 

Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?

Siirrä värit kartalle
 

Ei.

 

 

Kyllä.

 

Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?

Siirrä värit kartalle
 

Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.

 

 

Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.

 

 

Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.

 

 

Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.

 

Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

Siirrä värit kartalle
 

Liian löysää.

 

 

Sopivaa.

 

 

Liian tiukkaa.

 

Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?

Siirrä värit kartalle
 

Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.

 

 

Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.

 

 

Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.

 

 

Nykyinen suojelu on riittävää.

 

 

Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.

 

Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

Siirrä värit kartalle
 

Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.

 

 

Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.

 

 

Ei mikään näistä.

 

 

Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.

 

 

Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.

 

 

Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.

 

Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?

Siirrä värit kartalle
 

Alle 170

 

 

170-229

 

 

230-289

 

 

290-339

 

 

340-400

 

 

Yli 400

 

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?

Siirrä värit kartalle
 

Nykytilanne on hyvä.

 

 

Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.

 

 

Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.

 

 

Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.

 

Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

Siirrä värit kartalle
 

Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.

 

 

Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.

 

 

Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.

 

 

Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.